Isänpäivää ja Aku Ankkaa

Isänpäivä on nyt vietetty ja syöty hyvin sekä kakkuähkykin saatu :) Ensin käytiin kuitenkin kynttilä viemässä hautuumaalle yleiselle paikalle, koska pappojeni haudat ovat toisella paikkakunnalla.

Pari ruusuakin siellä oli.

Kun oli kakun aika niin pakkohan siitä oli ottaa kuva ja kyllä maistui hyvälle!

Pullaa unohtamatta.

Tällainen kaveri on tullut tehtyä joskus vanhemmilleni ja tämän asuin paikkana on mukava kulmahylly.
Ja tästä tuli mieleen, että muutamassa viikossa tein aku ankka piirroksen.

Ja Aku Ankka päivästä päivään kirjasta sen piirsin. No ei nyt ihan samanlainen tullut, mutta parempi niin. Ainiin paperin koko on A3. Seuraavan aku piirroksen olen jo aloittanut. On se mukavaa hommaa tuo piirtäminen täytyy myöntää, kun into tulee ja aika lentää. Suosittelen :D

Tiistai toivoa täynnä?

Niinhän se on uteliaisuus on mielenkiintoista puuhaa jos niin voi sanoa.
Myönnän kävin monta kertaa katsomassa onko kukaan käynyt lukemassa blogiani. 
Luulisin että ne kaikki kävijät ovat kuitenkin vain minun ansioitani, koska pörräilin sinnikkäästi uteliaisuuttaan tuhlaten :).
Ja kummastelin tai edelleen  miksi en löydä itseäni hakukoneella, se turhautti. Etsin ja etsin mutta ei niin ei. Jännä tunne kun ei löydä itseään vaikka tietää olevansa olemassa.
Tietoa etsiessäni löysin jonkinlaisen vastauksen että löydän itseni parin viikon päästä, liekkö pitääkö tieto paikkansa. No odottelua vain ei kai tässä muu auta, toivottavasti se sitten palkitsee.

Seuraavaksi kana uuniin ihka uudella vuualla eiku vuokalla (?) olen ylpeä että viimein sain kunnollisen vuoan. Minulle se on suuri asia että omistan laatua, vaikka sitä minulla ei vielä ole paljoa. Mutta onko niin että mitä vähemmän laatua tässä tapauksessa astioita, niin niitä arvostaa enemmän? Vai onko tämäkin alku innostusta sen omistamisesta? Jotenkin arvokkaampi olo ja hehkutusolo taikamukin ylpeästä omistamisesta! Siitä haavelin niin kauan voi että.. Sitä oikeen ruususti ajatuksia että minkälaista olisi omistas se huh huh. Mut tää muki <3 Ja nyt mukissa luomu valkoinen tee hunajan kera.

Kana alkaa jo tuoksahtaa niin hyvälle ja jos vartissa saan vielä rustattua tähän tekstiä.
Harrastukseni on piirtäminen, jota teen silloin kun huvittaa. Koska en pysty piirtämään jos ei innostusta ja mielenkiintoa ole. Mutta sitten kun innostus lähtee käyntiin tulee piirustuksiini tarina tai olo kun se on valmis valmistumisen eri vaiheista ja se pysyy niissä.  Liekkö hetkiä sekä tunnetiloja tallentuu paperiin?  Voi olla niin ja se harmittaa kun piirros on valmis, koska sen tekeminen tuntui niin hyvälle ettei haluaisi lopettaa sitä millään. Mutta mukava palata myöhemmin tunteeseen kun sitä katselee.
En osaa käyttää mielikuvitustani joka on harmi, koska vaikka kuinka yrittää keksiä jotain niin tulee puikulan mallisia ihmisiä! Ja hassua tuossa on se että pienempänä tein samoja mielikuvitus ihmisiä siis puikulallisia.
Siispä mallista piirtäminen (ei ihminen) palkitsee mieltäni. Ja nyt työn alla seepra jonka löysin lehdestä ja leikkasin talteen kuukausia sitten. Viitsisinkö laittaa kuvan..nolottaa. Ei olen rohkea tässä kuva hymyssä suin:

Ja näin aika kului umpeen ja kana on kypsää. Salaatin tekemiseen siirryn nyt siis seuraavaksi.
Salaatissa pinaattia, jäävuorisalaattia, punaista suippopaprikaa, punasipulia, parsakaalia, tomaattia ja salaattisiemensekoitusta sekä aurinkokuivattua tomaattia fetajuuston kera  Bon Appetit!